Kotona taas viikonloppu

Oikeen hyvää viikonloppua kaikille. Me ollaan kolmatta viikonloppua peräkkäin kotona, ikävä on jo möksälle. Ja kauhee remppainto. Toivottavasti pian lauhtuu inhimillisiin lukemiin, tahtoo jo repimään seiniä ja varsinkin laittamaan uutta tapettia ja maalia pintaan.
Kissaotuksetkin tahtois jo hiirijahtiin.

Viivi

Lennon

Hilla, joka odottelee jo niin malttamattomana möksälle pääsyä, että makoilee kuljetuslaatikossa valmiina lähtöön.

Arpajaisvoitto

Miljoonat kiitokset Soilelle Sisustus ja Sepustus -blogista tästä ihanasta arpajaisvoitosta, eli kahdesta Cult designin kaitaliinasta. Sovittelin niitä hetimiten tyttären huoneen pöydälle ja lipastoille, kuva nyt ainoastaan tästä pöydältä, koska 17 -vuotiaan tytön huone harvemmin on kuvauskunnossa ;)
Värimaailma ainakin istuu kun nyrkki silmään. Möksälle on tulossa myös yksi musta valkoinen huone, joten sinne päätynee ainakin toinen. Jee, se oli mun toistaiseksi ainokainen arpajaisvoittoni! Kiitos Soilelle vielä kerran.

Olohuoneesta

Mä olen tykästynyt tosi paljon tummanruskeiksi petsattuihin huonekaluihin, vaikkakin kaiholla katselen nykyään niin suosiossa olevia vaaleita sisustuksia. Enpäs tiedä jos möksän salissa vaikka itsekkin innostuisin vetäsemään kaiken valkoiseksi. Luultavasti kuitenkaan en. Kaipaan yleensä värejä ympärilleni, mutta rauhoittava voisi olla ihan valkoinenkin huone.

Ja olohuoneen ehdoton häpeäpilkku on meidän kirjahylly, se on niiiiiin sekasin ja ylipursuava. Kuka, oi kuka, tulisi ja järjestäisi kaikki kirjat aakkosjärjestykseen?

Kotona välillä

Kun ollaan kerran pakon sanelemana (ne putket, ne putket) viettämässä viikonloppua kotona, laitetaan vaihteen vuoksi muutama valokuva kotomakkarista.
Ja kun en jaksa mitään erityisiä stailauksia tehdä näitä kuvia varten, niin älköön kukaan kiinnittäkö huomiota noihin dvd-kasoihin tuolla nurkassa, tai rumaan piuhaan senkin alla...

Sulia putkia ja oikeen hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Vesiasiaa

Kyllä se on niin että itsestäänselvyyksiä ei oikeen aina muista arvostaa ennen kuin niitä ei ole. Oltiin viikko ilman vettä putkien jäätymisen takia täällä kotona, ja sitten kun putket lopulta suli, tuli sinne hiushalkeama. No se on nyt saatu onneksi korjatuksi. Kurjuuden maksimointia on se, että taloon ei tule ollenkaan vettä, ja sitten nuorimmainen sairastuu vatsatautiin. Huh ja huijaa.

Mökillä onneksi on näin uudenaikainen pyykkäyspaikka, talvella tosin ei siellä paljon tule pyykättyä.

Keittiön juokseva vesikin toimii mainiosti jos muistaa täyttää tämän säiliön ja välillä tyhjentää alapuolella olevan paljun. Mutta eipä ole ongelmia jäätyvien putkien kanssa =)

Loppukaa jo paukkupakkaset, toivon minä! Tykkään talvesta ja lumesta, mutta vaan 1.12 - 31.12 välisenä ajankohtana.

Väsytystaistelu

On kaksi asiaa yli muiden möksällä, jotka raastaa mun hermoni riekaleiksi toimimattomuudellaan.

Ensimmäinen niistä on tämä kello. Ostin tämän vuosi sitten Jouluna itselleni lahjaksi jostain vanhojen tavaroiden liikkeestä, ja se oli "juuri huollettu". Ja saattoi ollakkin, mutta ei se vaan silti suostu toimimaan. Se saattaa hyvänä päivänänsä tikittää vaikka ihan 10 tuntiakin yhtä soittoa, mutta sitten se taas yhtäkkiä päättää pysähtyä. Joskus se on seonnut niin pahasti että lyö neljättäkymmenettä lyöntiä peräkkäin - siinä vaiheessa mä olen pysäyttänyt sen. Mutta mitäpä sitä ihminen mökillä kellon ajalla tekeekään.

Ja se toinen asia on tuo meidän leivinuuni/avotakka -yhdistelmä. Se on aika suuri laitos, ja toimiessaan varmasti lämmittäisi ainakin tuon tuvan aika mukavan lämpimäksi. Sitä ei kuitenkaan entisen omistajan mukaan ole lämmitetty ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Nuohoojasetä näytti vihreätä valoa, että ei muuta kun lämmittämään vaan. No minähän lyömään pökköä pesään ja tulta perään ja sen jälkeen tuvassa on niin sakea savu ettei eteensä näe. Siinä uunissa on kaikenkaikkiaan muistaakseni viisi peltiä, ja koska siinä ei sattuneesta syystä tullut käyttöohjeita mukana, olen kokeillut jo aika montaa eri variaatiota niiden räppänöiden auki pitämisessä. Luukussa ei ole myöskään varsinaista ilmanottoaukkoa, joten olen kokeillut luukku kiinni ja luukku auki ja aina se työntää jostain raosta savua sisään. Joskus on päästy jo niin pitkälle että se on vetänyt ihan OK vaikka puoli tuntia ja sitten taas sama juttu. Vielä mä sen selätän.

Kurkistus aittaan

Sängyt vois vaikka maalata joskus ja keinutuolikin odottaa korjaajaansa.

Ja kattoakin pitäis vähän korjailla. Joskus. Ehkä.

Ulkorakennuksen terassi

Tää on ihan mun lempparipaikka mökillä ulkotiloissa. Odottelen innolla eläkepäiviä että joskus ehtisi siinä hetken istahtamaankin.

Jos jollakulla on tietoa että mitä noi työ- ja tarvekalut on jotka kahdessa ekassa kuvassa näkyy, niin ilolla ottaisin tiedon vastaan. Tarkoitan siis tuota ruskeaa juttua joka roikkuu naulakossa ja toisessa kuvassa tuo kaulimen näköinen nuija ja ritilä. Ne on esineitä jotka on mökin uumenista löytynyt, mutta mulla ei ole harmainta hajuakaan mitä ne ovat.

Oma makkari

Tämä mun ja mieheni makkari möksällä ei ehkä ole mikään tyylikkyyden huipentuma, ja vähän sillisalaattikin, mutta hällä väliä. Myöskin pakko myöntää että on hiukan mukavuudesta tingitty sillä perusteella, että mä vaan tykkään tuosta sängystä. Siinä nyt vaan on sellanen ongelma että se on ainoastaan 90 cm leveä, ja siinä siis nukutaan molemmat. Ja joskus tuo nuorimmainenkin yöllä kömpii kainaloon. Mutta kun kuitenkin ollaan vaan viikonloppuisin mökillä, niin kyllä sen kestää. Sänkyä en vaihda, sopu sijaa antaa.

Möksän eteinen

Ja jotta totuus ei pääsisi unohtumaan, vielä yksi kuva eteisestä ennen kuin se rempattiin

Suurin osa tuosta meidän mökistä oli tämän kuntoista kun me se ostettiin vähän reilu vuosi sitten. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättä.

Tähän mennessä on rempattu tämä eteinen, tupa (n. 40 m2) ja aiemmassa postauksessa esitelty nuorimman pojan huone sekä meidän oma makuuhuone.

Remppaamatta on vielä sali (n. 40 m2), keskimmäisen pojan huone, vanhimman tyttären huone, pikku keittiö, toinen eteinen. Puhumattakaan ulkosaunasta, kesähuoneesta, ja kaikista ulkorakennuksista.

Ollaan myös ulkomaalattu talo ja yksi ulkorakennus kokonaan, ja yksi ulkorakennus kolmelta seinältä, ja laitettu taloon peltikatto. Ahkeria ollaan siis oltu mutta ahkeria saadaan olla jatkossakin. Ja sitten kun ollaan kaikki huoneet rempattu, on talossa vielä koko yläkerta rakentamatonta jos vielä intoa löytyy.

On lunta tulvillaan

Kiva se on että on kunnon talvi ja kaikkea, mutta kyllä mä jo odotan innolla kevättä. Kaunista silti on juuri nyt ja en muista milloin olisi näin hieno talvikeli ollut viimeksi.

Mutta saattaa siihen kevään odotukseen vaikuttaa kovasti sekin että kotona on tällähetkellä putket jäässä, vettä ei tule muualta kun naapurista kantamalla, ja lämpötila sisätiloissa, niin mökillä kuin kotonakin, huitelee siinä 15 asteen alapuolella. Sähkölaskuja kun ruvetaan näiltä viikoilta maksamaan niin kyllä sydän verta vuotaa.

Meillä on käynyt koirakato tässä viimeisen vajaan puolen vuoden aikana, elokuussa Emma siirtyi autuaammille haukkumismaille, ja eilen Bruno. Surullista. Mutta nyt on kaverukset taas kimpassa.

 

Emma

Bruno

Nuorimman pojan huone mökillä